Mulla on oikeastaan tosi ihanat ja läheiset vanhemmat. He asuvat tuossa 7km päässä, joten usein tulee lasten kanssa kyläiltyä. Poikanen on myös heidän silmäterä, eka lapsenlapsi kun on ja näin ollen onkin usein yökylimässä, mummin ja papan pyynnöstä.
Vanhempani ovat olleet aikuisvuosieni aikana korvaamaton apu: on autettu taloudellisesti, muuttoapuna, siivouksissa, lastenhoidossa, juhlien järjestämisessä.. En tiedä miten olisin pärjännyt tai pärjäisin ilman heidän apuaan.
Molemmat vanhempani ovat jo eläkkeellä ja olen äärettömän kiitollinen, että he ovat halunneet osallistua perheemme elämään ja viettää aikaa lastemme kanssa. He ovat antaneet minulle hyvät eväät elämään ja samoin jatkavat nyt lastenlapsiensa kanssa. Enempää en voisi toivoa, kiitos äiti ja iskä<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti